Cloud Quest - kolikkopeli magiasta ja fantasiasta

Nov. Vegas Cash Casino Game - Win Big Playing Online Casino Games, Cloud Quest - kolikkopeli magiasta ja fantasiasta. TRAGAMONEDAS LA. 7. März 13 Mar Cloud Quest - kolikkopeli magiasta ja fantasiasta · Wolf Run Online-Slot – kostenlos oder um Echtgeld spielen · Baccarat spielen. Beste Spielothek in Uthausen finden · Casino free spins on sign up · Cloud Quest - kolikkopeli magiasta ja fantasiasta · Beste Spielothek in Lanzenried finden.

Ylhäältä kuvattu tankkiräiskintä, jossa pelattavan rakkineen telaketjuja ohjataan erillisillä tateilla. Lopputulos on yllättävän toimva.

Myös epälineaariset ruudut ovat ihan mielenkiintoinen ilmiö. Valitettavasti peli on perusinttikuivailuteemansa lisäksi myös kasari-Namco-tyylisen monotoninen ja ylipitkä, eli "No tank you".

Konamin lisenssimättöpelien tapaan turhan yksinkertainen mätkintä, jonka lisenssi on vielä parempi syy olla sitä pelaamatta. Ajalleen menettelevä, nykyään yhdentekevä vektoriräiskintä.

Harppausmekaniikka on aika hauska vaikkakin sattumanvaraisuudessaan hämmentävä ominaisuus. Harppaus on korvattu käytännöllisemmällä mutta kuivammalla suojanapilla.

Estetiikaltaan Sunsoftin muiden mättöpelien tapaan mainio turpakekkeri, jossa passeli rosteri. Pelattavuus on lentelyineen hupaisa väännös perus-2D-mättämisestä, vaikka kitukasvuiset liikelistat tekevät menosta turhan pinnallista.

Segan vanhan ajan avaruusräiskintä, jossa jopa ei käytetä vektorigraffoja. Pelin hidastusmekaniikka on jees ja aseen ylikuumenemisen mahdollisuus meinaa, ettei aivoton ampumisnapin takominen vaihteeksi kannata.

Sisältöä on kuitenkin liian vähän ja vaikeusastetta liikaa. Mukana vaihtoehtoinen, peruslaadukas saksalaisdubbi. Eli ei mikään oikea Astrokaveri.

Ei yhtä siisti kuin NES-versionsa kiitos laadukkaiden juoniosioiden puutteen ja kuppaisten musiikkien, mutta ainakin loppupuolella on pikkutuhmaa huumoria ja hämmentävä non sequitur-osio.

Graffoiltaan menettelevä ja pelattavuudeltaan taas tyystin mielikuvitukseton lentoräiskintä. Asura Blade - Sword of Dynasty: Asura Buster - Eternal Warriors: Edeltäjäänsä hieman persoonallisempi ja ennen kaikkea pelattavampi, paitsi että heittomanööveri tehdään jostain helvetin syystä painamalla kahdesti alas ja hyökkäysnappulaa.

Pelattavuudeltaan huono, mutta estetiikaltaan hauskalla tavalla naurettava ylhäältä kuvattu toimintatekele. Vaihtelevat ympäristöt kannustavat pelaamaan loppuun, ellei pelin betaisuus kaada koko touhua kesken kaiken.

Sisältää jostain syystä jonkinnäköisen mahdollisuuden tallentaa oma ranking-pistetilasto myöhempiä pelikertoja varten, vaikka tuskin kenelläkään on hirveän matalaa kynnystä tahkoa tätä tuubaa toistamiseen.

Karsinogeenisen kököllä ja epäreilulla pelattavuudella varustettu toimintatasoloikka, jonka huonoutta alleviivaa pelin premissin, mekaniikkojen, estetiikan ja etenkin päähenkilön siisteys.

Vihaan tätä peliä yhtä paljon kuin rakastan Athenaa, eli paljon. Arabiteemainen triviapeli viihdyttävällä estetiikalla. Valitettavasti nimen Athena viittaa tekijäfirmaan eikä yllämainittuun.

Monotoninen ja huijaamatta mahdoton Baraduke-väännös. Ainakin elefantin ja pölynimurin risteytystä muistuttava päähenkilö on söötti.

Iremin Bomber Man -kolikkopeliporttaus tekijälleen ominaisen pikkutarkoilla animaatioilla ja hoopolla huumorilla. Perverssisti, vaikka nelinpeli löytyy, ei versus-moodia ole.

Tarinamoodi on sarjalle uskollisen monotoninen ainakin yksin yskiskellessä. Pari hyvää ideaa sisältävä, mutta persoonaton, runkku ja ylipitkä räiskintä, jossa ylhäältä kuvattuja ruutuja tauotetaan raivostuttavilla FPS-osioilla.

Huomaa, että Sega on toiminut pelissä vain julkaisijan roolissa. Höhlä wanha tekele, jossa napataan melakasalla ylhäältä putoavia lumikokkareita.

Äänimaailma on omaa luokkaansa. Ylhäältä kuvattu mätkintä perinteisellä jengiläisteemalla. Parempi kuin samoihin aikoihin ilmestynyt Kyros, muttei yhtä hauska.

Avengers in Galactic Storm: Pelattavuudeltaan perustyydyttävä lisenssimättöpeli, vaikka esittelikin genrelle yhden sen syöpäisimmistä mekaniikoista apurihyökkäysten muodossa.

Graffat ovat kamalaa esirenderoitua kökkeröä ja musiikitkin hajuttomia etenkin Data Eastin peliksi. Lisämiinuksena vielä Captain America. Yksi parhaista tasoloikkapeleistä koskaan kiitos mainion possessausmekaniikan.

Vihollishahmoja on mukavan paljon, mikä meinaa edellä mainitun mekaniikan turvin tuplasti kivaa. Juoni on hienon synkkä pelin estetiikkaan verrattuna ja loput jopa suht koskettavia, etenkin niistä parempi.

Passeli vektoriräiskintä tukikohdan puolustamispremisillä ja tutkamekaniikalla. Kuiva ja sisällyksetön avaruusräiskintä. Kovin Korean estetiikan sisältävä luolamiesteemainen urheilupeli, jossa on norminapinhakkauksen lisäksi myös ohjaustikun ronklausta.

Hupaisa, mutta kökkö ja hivenen monotoninen mätkintä. Viholliset ovat turhan kestäviä ja itseään toistavia ja ohjattavuus kömpelöä, mutta Hip Hop-teema tekee pelistä jotenkin siedettävän ainakin vikaan pomoon asti, joka pitääkin sitten voittaa yhdellä elämällä dat ain't happening.

Ehei, ensiksi pelaajat joutuvat hakkaamaan toisensa, ennen kuin voittaja pääsee tekemään itsestään lihamureketta pääpahista vastaan.

Data Eastin geneerinen avaruusräiskintä hämmentävällä korkeudenvaihtomekaniikalla ja suurella määrällä erilaisia aseita.

Ei mikään Boogie Wings, siis. Data Eastin graafisesti hyvä rallipeli isometrisehköllä kamerakulmalla. Kontrollit ovat yksinkertaisuudessaan melko uniikit: Ehkä siksi seiniin törmäys poikkeuksetta kimmottaa auton takaisin oikeaan suuntaan vain pienen nopeuden menetyksen kustannuksella.

Musiikkivalikoima on laadukas ja laaja mutta kokonaispituudeltaan parin minuutin luokkaa eli loppupeleissä lähinnä ketuttava. Mukavan suoraviivainen ja nopea jalkapalloilu.

Pelattavuudeltaan tyydyttävä ja hupaisan kasari beat-em-up, jossa tarpeeksi vaihtelua. Pelin meemistatus on tosin aika epäansaittu muihin arcaden dialogihelmiin verrattuna ja loppu on Yhdysvaltallan lippuineen, kansallislauluineen ja Reaganeineen vielä Legionnaireakin masentavampi.

Offroad -tyylinen rallipeli tyylikkään karulla estetiikalla, mielenkiintoisella ratasuunnittelulla ja asemekaniikoilla.

Valitettavasti tukee vain kaksinpeliä. Ihmisperseistä lautapelaamista hoopolla feodaali-Japaniestetiikalla, seikkailuelementeillä ja aivan liian pitkällä kestolla.

Mielenkiintoista kyllä tissejäkin löytyy, vaikka tekele onkin Neo Geo -raudalle. Alien Sectorin jatko-osa, joka on hieman edeltäjäänsä parempi, mutta silti monotonisen ylipitkä.

Paccet-avaruuskavereiden pelilliset jeesausmekaniikat ovat plussaa, vaikka kuomien jatkuva kuoleminen masentaa aina. Onneksi MAMEhuijauskoodien tekijät ovat olleet taas tilanteen tasalla ja tehtailleet tyyppien döödaamattomuuskoodit.

Premississään Indiana Jonesmaista arkeologikaluamista ja Sylttymäistä kurkkusalaattiviidakkosamoilua sekoittava ja pelattavuudeltaankin epäkiinnostava tusinatriviatekele.

Omintakeinen match two -versuspuzzlepeli hupaisan hirvittävillä esirenderoiduilla hahmoilla. Valitettavasti moninpelissä ei viimeksi mainittuja taas vaihteeksi juuri näy, mutta sentään taustat ja biisit vaihtuvat, Segan kiitos.

Omintakeinen mutta rutikuiva Breakout -väännös, jossa ohjataan melan sijasta palloa Wanha, sisällyksetön yhden ruudun räiskintä, sentään tuhoutuvalla maastolla ja hupaisalla ääniraidalla.

Tetris-väännös käännetyin tippumissuunnin -- siis kohoamissuunnin -- ja hämärin värinvaihtomekaniikoin. P -tierin menoa, siis. Kuiva sokkelonkamankeräys maustettuna Mario Bros.: Menettelevä Point Blank -tyylinen valopyssyräiskintä länkkäriteemalla.

Koska tekijäfirma on Gaelco, onko kyseessä siis paellawesternpeli? Mouse Shooter Gogon henkinen jatkaja, jossa esikuvaansa monipuolisempi yksinpeli.

Hiirenammunnan versuskaksinpeli on korvattu co-op-pelimuodolla, mikä on sinänsä mielekäs ratkaisu; nyt kumpikin tekele tukee toisiaan hyvin kummankaan olematta obsoliitti.

Diet Go Gon tyylinen Bubble Bobble -väännös hajottavalla kenttädesignilla ja tavallista syvällisemmillä mutta huonoilla tappomekaniikoilla. Pelin ulkoasu on myös todella halpa etenkin Neo Geo -peliksi.

Hupaisa, uudistettu Pong passelilla hahmokaartilla. Ei yllä Flying Power Discin tasolle, kylläkään. Segan ja yhteistyökumppanin vaihteeksi sikahyvä kolikkopeli, joka hyvin omintakeinen länkkäriteemainen räiskintä vapaasti liikutettavalla taistelukentällä ja lukuisilla hupaisilla mekaniikoilla.

Tästä pitäisi tehdä jonkinnäköinen VR-jatko-osa. Neljänpelattava versusmatopeli, eli suht hienoa settiä etenkin vuodelle ' Hämmentävä ja kuiva vektorigraffainen tekele, jossa väistellään hitaasti liikkuvia mitäleitä kapeassa putkistossa.

Baryon - Future Assault: Ääninäyttelyltään hulvaton, mutta muuten tarvittavan huono ja hajottava pesäpällipeli ADK: Professionalin jatko-osa samalla pelattavuudella ja entistä paremmilla graffoilla.

Professionalin naisjoukkueiden saksiminen tekee tästä tekeleestä kuitenkin edeltäjäänsäkin taantuneemman. Vanha kehno korikälleily, jonka pallo-ohjaus tekee pelaajista aika puoljumalaisia kiitäjiä.

Kuppainen ja runkku mätistys pelkällä yksinpelillä. Estetiikka on passelia ja sisältö sopivan uskollista yliarvostetulle leffalähdemateriaalilleen.

Esikuvaansa parempi eli vain sika tylsä. Itkettävän kammottava yksinpelattava 2D-mättöpeli hirvittävin kontrollein ja kirjaimellisesti naurettavin grafiikoin.

Vielä hirveämpi kuin firman edellinen tekele Reikai Doushi, mikä on jo saavutus. Esteettisesti siisti, mutta nopsaan todella monotoniseksi menevä ja helvetin ylipitkä mätkintä parilla pakollisella eli rasittavalla kepulikonstikentällä.

Ylikestävät pomot ja vessa- sekä laattahuumori tekevät menosta entistäkin tuskallisempaa. Lisäksi Dark Queenia ei mätetä missään vaiheessa, eli miks tää peli on ees julkastu?

Melkein yhtä huono kuin NES-kaimansa, mutta vain melkein. Battle Bakraid - Unlimited Version: Battle Gareggan jatko-osa paremmilla graffoilla, Armed Police Batriderin hyvällä lataussysteemillä ja mukavalla 9 lentsikan rosterilla.

Edelleen valitettavan särmätön tekele muuten. Suht omintakeinen ja hyvin toimiva versuspuzzlepeli mieltäylentävän hupaisin hahmoanimaatioin ja masentavan eläinpitoisin rosterein.

Iremin Opa-Opa-vastine lafkan peruspeliä söpömmine graffoineen ja kauppamekaniikoikkeen. Eri suuntiin skrollaavat kentät ovat jees, mutta muuten peli on melko runkku ja pitkäveteinen, osaltaan kiitos melko Midway-kestävien pomojen.

Etenkin Capcomin peliksi mukavan humoristinen ja suuret määrä liikkeitä omaavan hahmokatraan sisältävä sci-fi-mätistys, joka rupee kuitenkin loppua kohti maistumaan hieman puulta kiitos turhan kestävien vihollisten ja kuivahkojen kenttien.

Nelinpeli tekee tekeleestä silti lafkan parhaan genrensä edustajan. Kökkö ja räikeää värikkyyttään lukuun ottamatta mitään sanomaton yhden ruuden avaruusräiskintä.

Pelaa mieluummin Karian Crossia. Esteettisesti mukavan värikäs mutta pelattavuudeltaan liukuhihnamainen sukellusveneenupotushommeli.

Bang Beadin edeltäjä paremmilla graffoilla, pienemmällä rosterilla ja hivenen erilaisella pelattavuudella: Sekä estetiikaltaan että pelattavuudeltaan OK mutta persoonaton lentoräiskintä, taas vaihteeksi.

Pääasiassa huonolla tavalla omintakeinen 2D-mättö, jonka rasittava maahanlyöntimekaniikka kusee sen lähes täysin. Arska- ja Sylttypastissit ja geneerisen ulkoasun ja turnausteeman kanssa ristiriidassa olevat loppupomo ja hoopot loput ovat tosin plussaa.

Myös mätkintäpelimäistä heittomekaniikkaa toivoisi näkevän useammissa genren edustajissa. Omintakeinen mutta juustoinen ylhäältä kuvattu rälläilyräiskintä.

Omintakeisin ominaisuus on se, että vastustajana toimivien autoilijoiden kuskit ja räiskijät voi napsia erikseen.

Totta kai ajajan ampuminen aiheuttaa ajoneuvon disintegroitumisen sekunnin sisään. Data Eastin pelattavuudeltaan toimiva mutta melko tavanomainen kurkkusalaattiräiskintä yhdenmukaisella mutta sentään melodramaattisella vihollisarmeijalla.

Onneksi todella absurdi käännösjälki kuumine haulikonluoteineen kuoltavaksi tekee lopputuloksesta kovin viihdyttävän. Lisäbonuksena on pelin amerikkalaisversiossa vaihtoehtoinen englantilokalisaatio, mutta tämän version teksti on vielä huonompaa eli parempaa.

Sukellusveneteemainen automaattisesti rullaava ensimmäisen persoonan räiskintä, jossa tähtäin liikkuu tarkoituksellisen mutta turhan tahmaisesti.

Esteettisesti hyvä, vaikka sisältää vielä Zelda-pelejäkin hajottavamman "kohta kuolo korjaa"-varoitushälinän. Vektorigraffainen ensimmäisen persoonan tankkiräiskintä.

Vedenalaisteemassaan jokseenkin omintakeinen mutta ikäisekseenkin yltiömonotoninen sivuttaisräiskintä. Tavanomainen ylhäältä kuvattu shootteri, sentään expa-systeemillä ja vaihdettavilla hahmoilla.

Segan ja Sunsoftin tekemä ravausräiskintä. Sisarpelinsä Tough Turffin tapaan tyydyttävä mutta epäinspiroitunut genrensä edustaja. Neljä asetta, joiden välillä voi vaihtaa vapaasti, ovat sentään jees ominaisuus.

Muuten pelattavuus on harvinaisen epäinspiroitunutta; sentään on hupaisan absurdia, että periaatteessa rajoitettuja ammuksia jaellaan sitä tahtia, että ainakin yksinpelillä ei kudeista voi millään ilveellä tulla pulaa.

Huvittavan huonoilla graffoilla siunattu, omintakeinen muttei viihdyttävä versuspalikankeräilyralli epäselvillä heksagonisilla ruuduilla.

Etenkin emulaattorikontrolleilla hyvin kuiva ja lisenssiurheilupelitason homogeenisyydellä varustettu DJ-rytmipeliröykkiö. Kekseliään sijaan pikemminkin näsäviisas sokkelihaahuilu, jossa pitää vangita mehiläisiä kuusikuutioihin seiniä tuuppimalla.

Toisen kolikkopeli-Twinbeen länkkäriversio, eli söpöä estetiikkaa ja kuivahko pelattavuutta. Lisävoimat ovat hupaisia, mutta niiden keräämiseen tarvittava loputon kellojen ampumiskalkatus on huomattavan ärsyttävä mekaniikka.

Hajottavan sattumanvaraisia esteitä ja vihollisia sisältävä Donkey Kong-apinointi palavassa rakennuksessa. Lisäsuolaksi haavoihin on päähenkilö palomiehen sijaan joku vaahtosammuttimella varustettu läsö trikoopelle.

Lode Runner-väännös, joka on nimeäjänsä mukaisesti ynseä ja liian pitkä. Kengännauhamaisen hoopo estetiikka premissiin liittyvine taustakuvineen huvittaa jonnin verran.

Vastapainoksi ovat bossit paljon WW: Monotoninen räiskintä, jossa pari hauskaa mekaniikkaa ja mukava määrä vaihtoehtoisia kieliraitoja. Yllättävän viihdyttävä 2D-nyrkkeilypeli melko vaihtelevalla vaikka totta kai täysjätkäisellä hahmokatraalla.

Iskut tekevät jopa vahinkoa ja kontrollit ovat ymmärrettäviä, toisin kuin monissa muissa lajin videopeliväännöksissä. Nimensä mukaisesti sekä sika hyvä että kovin kuso mättöpeli.

Mekaniikat ja tuntuma ovat melko syöpää, mutta menettelevän hahmokartaan isot ja absurdit liikelistat tarjoavat silti paljon hupia, kuten myös rupuinen ulkoasu.

Pelaajan henkinen nöyryyttäminen epämiehekkäästä pelaamisesta on mekaniikkana myös omaa luokkaansa.

Kolmen pelin korealainen kokoelma. Viimeksi mainittu löytyy myös yksittäisenä pelinä nimellä Jumping Break. Golf-peli, jossa taas käsittämättön pallo-ohjaus.

Musaakit ja graffat ovat onneksi toimivampia. Tavallinen mätkintä mukavan isolla hahmokatraalla. Jokaisen pomohahmon vikaa lukuun ottamatta saa puolelleen, eli pelattavia tyyppejä on yhteensä 8.

Tätä käytetään hyväksi myös arveluttavassa versus-moodissa, jonka mekaniikat ovat suoraan pääpelistä. Tekeleen pelaaminen sitä osittain tukemattomalla MAMElla antoi muutenkin hiukan absurdiin menoon mukavan lisähappomausteen.

OK toimintatasoloikka siistillä Egypti-teemalla. Melko vaihteleva ja raaka, mutta hieman turhauttava. Esteettisesti hyvä ja pelattavuudeltaan liukuhihnamainen kolmannen persoonan perusrallipeli, jossa körötellään Paris-Dakarin Afrikan osuus.

Hiomaton jalkapalloilu ärsyttävällä äänimaailmalla. Uniikihko muttei hyvä puzzlepeli, jossa kärrätään pelialueelle tippuvia palloja ja yritetään muodostaa niistä kolmen joukkoja.

Kaksinpeli on, mutta versusta ei, mikä korostaa kurjuutta. Onneksi kaikki hyvitetään kekseliäästi alastomien muijien pikselikkäitä valokuvia väläyttämällä.

Lussua kamaa verrattuna Barricadeen, siis. Lukioteemainen strippimahjong, jossa ei sentään näytellä edes nännejä. Koulujengiläismuija ja manserviceäkin sisältävä loppukohtaus kellistävät kurjuutta.

Vedonlyöntitekele, jossa yritetään valita kaksi paria peitetystä ristikosta. Emulaattoritallennusten avulla voin todeta, että peli kusettaa.

Vissiin Neuvostoliittolainen biljardipeli, jossa kaveeraavat punainen ja sininen pallo tuuppivat kilpaa hymynaamoja kuoppiin.

Varmaankin taiteellinen kannanotto tekomaahansa, siis. Billiard Academy Real Break: Jees, joskin johdainnaistavahenkinen jatkaja Pocket Gal Deluxelle.

Silmänruokana toimivat lyylit ovat semirealistisessa tyylissään siistejä ja estetiikka on muutenkin hyvää kankeaa ääninäyttelyä lukuun ottamatta.

Etenemistä palkitsevat lyylien zoomailuosiot ovat omaperäisiä ja hupaisia, vaikka se, että lähikuvat eivät ole muijista riippuvaisia, onkin antiklimaattista.

Lentoräiskintä, jossa niistetään ihmisruumiissa vastaantulevia bakteereja. Premissi ja eri ruumiinosissa tapahtuvat fiksatut välikentät tekevät pelistä jopa jotenkin muistettavan.

Runsaasti tasoloikkaelementtejä sisältävä räiskintä. Kentät ja viholliset ovat melko vaihtelevia, mutta eri aseiden ja kaksinpelin puute on ynseää.

Ainakin erilaisia apurihahmoja on yllättävän paljon, mutta niiden harvinaisuus ja lyhyt käyttöikä lähinnä potututtaa entistäkin enemmän.

Kouramekaniikaltaan kekseliäs mutta muuten ohjaukseltaan hajottavan rajoitettu ja muutenkin hiomaton räiskintä, etenkin kun NES-jatko-osan sarjaflengaus ei ole vielä käytössä.

Musiikkien hoopohko instrumentaatio on mielenkiintoisin osa-alue. Pallo-ohjauksiltaan jopa toimivia, mutta muuten mitäänsanomattomia golfretroiluja.

Retropeli, jossa kasvatetaan linnunpoikasta sille matoja kiikuttamalla samalla kun hätyytellään pois tirppaa itseään mättää yrittäviä mörköjä.

Bishoujo Janshi Pretty Sailor kin: Strippimahjongia Sailor Moonista melko suoraan kopioidulla hahmoilla ja PC Bishoujo Janshi Pretty Sailor 2: Poikkeuksellisesti edeltäjästään estetiikaltaan entisestään petraava strippimahjong, tällä kertaa ilman plagiointia.

Tällä kertaa naishahmoja rääkkäävä päähenkilö heitetään lisäksi linnan sisään, sentään Konamin krapulamaanantainen toimintajööti, joka on tyystin epäpelattava ja esteettisesti epämerkittävä.

Capcomin runkku ja itseään toistava fantsutoimintatasoloikka. Hyvää seuralainen samana vuonna ilmestyneelle Black Pantherille, siis.

Mahjongsolitaire, jossa esteettisesti kovin korealaisia eli epäkoreita välikuvia speden jätkän herutusiskuyrityksistä ja -epäonnistumisista.

Tämä kirjaimellisesti keskeneräinen mätkintä ei vissiin liity yllä mainittuun peliin mitenkään muuten kuin tekomaan kautta.

Sisältöä on vähän, bugeja ei, mutta ainakin ulkoasu on taas Koreaa. Loppumättö on hieman Crime Fighterssin tyyliin kaikki edelliset pomot samanaikaisesti.

Vektorigraffainen kaksoistikkuräiskintä, ainakin omaperäisellä teemalla. Päähenkilön kyräily vaikeusastetta valitessa on omaa luokkaansa. Kovin kitukasvuisella liikemäärällä nihkeytetty fantsumätistys, jossa sentään Iremille uskollisen passelit graffat.

Pelattavuudeltaan välttävä fantsumättöpeli, jossa sentään ihan hupaisa panssarimekaniikka. Graafisesti tekele tyydyttää, mutta biisien määrän sekä niiden keston sekunneissa voi laskea yhden käden sormilla.

Futuristinen kiekkopeliväännös, jossa lätkää liikutetaan sitä avaruusaluksella räiskimällä. Yltiöhitaus ja se, että pelaajia on kentällä kerrallaan minimaaliset kaksi, tekee menosta vähintään yhtä kuivaa seurattavaa kuin tosielämän vastineesta.

Monotoninen ja epäselvä mutta hupaisan ulkoasunsa takia hetken viihdyttävä tarkka-ampumisräiskintä. Hauskin puoli on pelissä on se, miten lungisti tykitettävien rakennusten asukkaat suhtautuvat nurkissaan pyöriviin valloittajatappajakyborgeihin.

Graffoiltaan hirveä mutta sentään lievästi vaihteleva FPS-avaruusräiskintä. Tekeleen ylipitkän keston päätteeksi päästään paratiisiin, jonka sisältö on aika ennalta arvattaa settiä.

Taas yksi turha retropelin uudelleenlämmittely, tällä kertaa Asteroidsista. Sci-fi-musiikit ovat viihdyttäviä, mikään muu ei niinkään.

Wanha räiskintä, jossa kosautellaan miinoja tuhottavissa sokkeloissa. Kovin kuivaa settiä ainakin yksinpelillä. Namcon kasariavaruusräiskintä, eli maksimaalista pyllynimemistä.

Hidastempoinen eli pitkäveteinen avaruusräiskintä, jossa sentään genrelle uniikki vihollisenpossessoimismekaniikka. Erilaisia sosialisoitavia vastustajia on nihkeänlaisesti, valitettavasti.

Namcon isometrinen kasariräiskintä, joka on vaihteeksi esteettisesti hyvä ja pelattavuudeltaan tasapaksu, muutamasta eri ajoneuvosta huolimatta.

Pelattavuudeltaan tylsin ja vaikeusasteeltaan rikkinäisin Yumekobon Neo Geo -räiskintä. Ylikestävät pomot yhdistettynä aseiden nuhaisuuteen hajottavat erityisesti.

Erilaisten alusten suuri määrä olisi hyvä ominaisuus, jos niitä vain voisi vaihtaa kesken pelin, sillä ei tätä jaksa hullukaan uudelleenpelata. Sentään pääpahis on saatanallisuudessaan eli pikkuvauvaisuudessaan täydellinen rooliinsa.

Estetiikaltaan jees painipeli, jonka pelattavuuskin menettelisi, ellei vaatisi suunnilleen 3 Count Bounttiakin pahempaa napintakomista heittojen tekemiseksi.

Vikan taistelun alku on mieleenpainuva. Tavallista monipuolisempi mutta paskamaisen kenttäsuunnittelunsa takia normaaliakin hirveämpi Breakout-klooni.

Segan ja Vic Tokain tekemä Breakout-klooni pikselitisseillä. Kuppaisen estetiikan ja aiheen perusteella oletan tämän tekeleen valmistuneen firman yhteisten ja harvinaisen överiksi menneiden ryyppäjäisten lopputuloksena.

Lentoräiskinnän ja Tetriksen risteytys, eli jonkinnäköisestä omaperäisyydestään huolimatta yksi maailman huonoimmista peliristisiitoksista.

En tiennytkään, että Simple Seriessin edustajia oli kolikkopeliraudallakin. Tämä titteli on valitettavasti geneerinen Breakout-nokitus. Köyhän miehen Puchi Carat eli versus-Breakout keskinkertaisella hyökkäysmekaniikalla.

Yksinpelin lukuisat vastustajat on korvattu versus-moodissa ykköspelaajan palettimuutoksella, totta kai. Kahden pelaajan versio Barricadesta.

Kai parempi, jos omaat vähän oikeita kavereita. Ohjaukseltaan toimiva mutta monotoninen ja ulkoasultaan kengännauhamainen Paris-Dakar-rallitus.

Blomby Car-eksperttimme sentään osaa kertoa, että tekijät ovat tajunneet plagioida peliin Data Eastin musaa. Time Killerssin hengellinen jatkaja, joka on premissiltään ja esteettisesti vielä edeltäjäänsäkin älyllisesti taantuneempi.

Sentään muutamia hyviä ideoita löytyy, kuten vastustajan spessujen pölliminen ja pari hupaisaa erikoistaistelutannerta.

Tekeleen pelattavuus on valitettavasti melkein yhtä kuppaista kuin sen olemus. Täysin samat mekaniikat kuin edeltäjässään sekä totta kai sama voittoanimaatio, eli aika hauskaa settiä.

Melko urpo mutta välttävä Mortal Kombat -apinointi Japanista, Japaniteemalla. Pelin ainoa syystäkin uniikki elementti on, että jotkut spessut tarvitsevat vain tikkuliikkeen.

Enkkudubbi on sentään samaa huvittavan hömelöä tasoa kuin edeltäjässä Shogun Warriorssa. Elikkomuodonmuutosmekaniikkansa ja spessujensa ansiosta tavallista viihdyttävämpi 3D-mättö, jossa parikin helmihahmoja.

Tosin se, että heitot voi torjua, on aika Mortal KOmbatmainen eli huono ratkaisu. Mekaniikoiltaan edelleen hiottu jatko-osa: Epäjees ovat kaikkien ykkösten mielenkiintoisten hahmojen poisto, etenkin kun uudet naamat ovat ehkä yhtä poikkeusta lukuun ottamatta tyystin epäinspiroituneita.

Segan tyystin persoonaton Tetrispeli esineillä, eli jonkinnäköinen Tetris the Grand Masterien edeltäjä.

Normipersoonaton kurkkusalaattiräiskintä, eli, kyllä, ennemminkin Ugiblöö Hawk. Kekseliäs sokkeilohaahuiluväännös, jossa puhalletaan kentälle ripotelluista taloista koneen osia ja masiinan valmistettua kosautetaan sillä muijaa jahtaava munakoisohirviö.

Hupaisaa mutta tasapaksua settiä, vaikka sentään ruutujen koostumukset jopa hieman muuttuvat. Mustavalkoampumagalleria, jossa räiskitään siis mereneläviä.

Taposta miinuspisteitä antava sukeltaja on räiskintää hillitsevässä riippakivimäisyydessään kenties ensimmäinen lajissaan.

Melko tavallista mutta sopivan hektistä tasloikkailua yleisellä ADK: Lutuisuudessaan hieno sisarpeli esteettisesti kovin karummalle Magician Lordille.

Segan tavanomainen vaihtoparipainipeli, jossa kuitenkin Yohko-idoleiden tasoinen lisenssi. On aika tekijäfirmalle ominainen ihme, että roteva japanilaispainijapahismuija on säilynyt pelissä lokalisaation jälkeenkin Technossen hupaisa ja omintakeinen sentaijamppa vs.

Pelin nerokkain idea on vihollisten löylyttämiseen tarvittava manööveri: Kun vihulaisia näin tarpeeksi jallittaa, käy niitä melkein sääliksi Taas yksi hämmentävä retropeliuudelleenlämmittely, jossa edeltäjäänsä paremmat graffat, samanaikainen kaksinpeli ja aivan yhtä karsea pelattavuus.

Taas yksi yhdentekevä Breakout-väännös flipperimäisellä kentällä ja kahdella melalla. Tylsä ja loputon retropeli, jossa keräillään ja puretaan pommeja.

Hyppymekaniikat ovat ärsyttäviä ja lukuisista käden ulottuvilla olevista räjähteistä huolimatta ei vihollisille voi tehdä mitään.

Eli Bomb Shit, more like. Korealainen Bubble Bobbleilu ärsyttävän kestävillä vihollisgeneraattoreilla ja kaakkoon väännetyllä plagioinnilla.

Huvittaa lähinnä surkuhupaisuudensa turvin. Kuppainen mutta tarvittavan monta eri ruutua sisältävä DK-apinoinnin kaltainen.

Segan ainutlaatuinen räiskinnän tapainen hiiviskelyelementeillä. Hoopot puheölähdykset toimivat omaperäisen estetiikan kohokohtana. Viihdyttää koko kestonsa, vaikka parin fillerikentän poistaminen parantaisi kokemusta entisestään.

Nykyajan GTA-rinkirunkkauksta silmällä pitäen on myös lohduttavaa, että pelin rötöstelypremissiä siloitellaan lokalisaatiossa tehokkaasti.

Kaikin puolin kammottava tekele, joka on kaiken päällisiksi vielä tasoloikka. Kauhuleffamainen loppu on ainoa vähänkään viihdyttävä kohta.

Esteettisesti ja pelattavuudeltaan epäinspiroitunut eli kuiva tasoloikka vapaalla kenttä- ja pomomättövalinnalla. Buddhalaismytologian käytöllään ja karuutta ynnä söpöyttä sekoittavalla ulkoasullaan massasta erottuva tasoloikka, joka ei ole silti erityisen hyvä.

Käytetty tarusto on muutenkin valittu huonosti, koska kattelisin kaljupäisen patun sijaan paljon mieluummin keskivertoa populaarikulttuurimikoa Erinomainen ja hyvin epägeneerinen lentoräiskintä.

Pelin mekaniikat ovat omaperäisiä ja hyviä ja graffat on myös huippuluokkaa, samoin kun kaksinpelin loppumätössä säätämismahdollisuus.

Data Eastin vanhan ajan toimintatekele, jossa kalutaan vapaasti pientä saarta roinanmetsästyksessä. Pelialue on jees ja vihollisvarieteetti OK, mutta juustoiset morsojen naamalleilmestymiset ja se, että jokaisen kerätyn kaman jälkeen palautetaan pelaaja lähtöpisteeseen tekee kokemuksesta silti tuskallisen.

Palkintopeli, jossa tungetaan sormi valitun vatipään hanuriin ja yritetään mitoittaa survaisu oikean voimaiseksi pelin vissiin sattumanvaraisen vaatimuksen mukaan.

Ilman alkuperäisen raudan muovipeffoja ja vastaavia releitä on kokemus vielä aiottuakin hämmentävämpi.

Gun Fightin jatko-osa, jossa tällä kertaa jopa mahdollisuus tietokonetta vastaan pelaamiseen. Segan puzzlepeli, jossa pompotellaan lautaa pitkin valuvaa palloa erilaisia kimmotuskulmapalikoita sen tielle länttäämällä.

Melko omintakeista mutta nimensä mukaisesti myös rutikuivaa settiä. Amatöörimäisillä graffoilla ja hulvattoman epävakuuttavalla ääninäyttelyllä siunattu armeijavalopyssyräiskintä.

Etenemissysteemi on genrelle sentään melko epätavallinen; kentistä pitää lahdata tietty määrä vihollisia ennen kuin pomotaisteluun pääsee.

Namcon yksitoikkoinen avaruusräiskintä, jossa sentään todella hyvin äännettyä englantia. Omintakeinen muttei kovin kummoinen puzzlepelin tapainen, jossa yritetään kasata eri numeroita sisältävistä palloista oikea lukema.

Pelin Looney Tunes-lisenssi tuskin on luvanvarainen. Data Eastin väännös vanhasta Clörtsystä, eli hajottavaa puzzlekärvistelyä hyvällä musiikki-instrumentaatiolla.

Vähäsisältöinen ylhäältä kuvattu paattiräiskintä. Muuten aika sika perinteinen kolikkopelipaukuttelu, paitsi että etenemisnopeutta voi säätää.

Sokkelopeli, jossa mutusteltavat lehdet paljastavat takaataan muuttuvan labyrintin. Kun tähän sotketaan vielä monen ruudun levyiset kentät ilman skrollausta, on sekasortoinen soppa valmis.

Yksinkertainen keilailupeli genrelle vaadituilla menestystä tai sen puutetta kuvaavilla välipätkillä. Mukana myös kaksi vaihtoehtoista pelimuotoa, joista siinä hieman kiinnostavammassa kootaan keiloilla korttikättä Blackjackin sääntöjen mukaisesti.

Ei niin yllättäen sokoban-peli, eli karseaa syöpää. Ruudunvalinnan kohteen mukaan vaihteleva musiikki on kasan ainoa plussa.

Tankkisimulaattori, joka on minulle aika käsittämätön. Corelandin ja Segan sivulle rullaava avaruusräiskintä, joka 4-D Warriorssin tapaan ei onnistu pakenemaan genren kuppaisuutta parista omintakeisesta ideasta huolimatta.

Hämmentävin elementti on se, että mikäli vastustaja-avaruusolioiden UFOista pöllii tarpeeksi 3,5-lerppuja lol , rakennetaan finaalissa niiden tiedoista massiivinen taistelurobotti!

Lähihyökkäys- ja torjuntasmekaniikalla massasta erottuva räiskintä, joka on kuitenkin esteettisesti peruspersoonaton. Stereotyyppinen Namcon kasaripeli, eli siistin estetiikan ja surkean pelattavuuden omaava toimintatasoloikka.

Kuppainen ohjattavuus ja osumahavannointi yhdistettynä pelin epäinhimillisen pituuden kanssa Luovuin itse leikissä jossain tyystin toimimattomassa hyppelykohdassa.

Lisäharmikseni pelin kolikkopeliversiosta ei tunnu löytyvän edes mitään läpipeluuvideoita. Ehkä viimeksi mainitun asianlaidan pitäisi sentään hieman lisätä uskoani ihmiskuntaan.

Data Eastin lievästi omintakeinen sivuttain rullaava autoräiskintä, jonka kuoleman jälkeiset taasksepäin palautukset sulattavat vaihteeksi naamaa.

Muutenkin melkoisen persoonaton tekele, vaikka hyppyanimaatio ja totta kai instrumentaatio ovat parhautta. Perinteinen, mutta varsin hyvä 2D-mättöpeli.

Rosterikin on melko tavanomainen lukuun ottamatta paria helmihahmoa, mutta liikelistat ovat mainioita ja pelattavuus kohdallaan.

Hahmot ovat sulavia ja superit siistejä, mutta muuten graffat ovat aika peruskamaa. Ääninäyttelyn taso on hyvällä tavalla naurettava ja anti-suomileffamiksaus kusee muuten hauskaa musiikkia.

SunAmaisen hämmentävää settiä, tällä kertaa Breakout-kuorissa. Palikoita tuhoavat viholliset ja machomies tekevät menosta normia tuskattomampaa ja välipätkät taideteosesittelyineen ovat varsin sivistäviä.

Midway-pomot ja ruutua kuitenkin tarkoittavat, ettei tämäkään tekele murtaudu ulos esikuvansa lähtökohtaisesta kuppaisuudesta.

Puzznic-väännös, joka on siis pelattavuudeltaan tuubaa ja graffoiltaan noin vuosikymmenen ajastaan jäljessä. Helvetin monotoninen ja lievästi sanottuna ylipitkä mätistys, jonka mukavan vuorovaikutteiset ympäristöt ja yleinen hoopous vain harmittavat entisestään.

Hyvällä tavalla urpoista kohdista ansaitsee erityismaininnan ruutu, jossa hakataan katoilla arabiterroristeja stereotyyppisen itämaisen musiikin pauhatessa taustalla.

Plagioituja graffoja, väärästä kohteesta eli Puzzle Bobblesta plagioitua pelattavuutta ja alastomien muijien valokuvia, eli aika keskiverto korealaispeli.

Useat pelattavat hahmot ja Rainbow Island-tason Taito-kameointi ei pelasta peliä sarjan flegmaattiselta ja kuivalta pelattavuudelta. Ainakin esoteeriset esinevaatimukset tarjoavat tällä kertaa kymmenisen erilaista huonoa loppua.

Samaa vanhaa kuplanlaattausta yhdentekevällä latausmekaniikalla ja ilman mitään kakkososan charmia. Mereneläväteemainen ampumagalleria, jonka yksitoikkoisuus ja kuppaisuus antaa sille Aquarium seal of approvalin.

Ajalleen hyvillä grafiikoilla varustettu tavanomainen ylhäältä kuvattu kamankeräily avoimilla ruuduilla. Hirvittävä merirosvoteemainen Kung Fu Master -väännös, jonka sankarin liikkumisnopeus on mannerten luokkaa.

Ainoa hyvällä tavalla mieleen painuva asia on pomo, joka himmailee rauhassa paikallaan lesossa idlausanimaatiossa, kunnes pelaaja astuu tyyppiä tarpeeksi lähelle ja saa tältä yhden freimin kiikaritirvaisun sukkana sisään.

Konamin lisensoitu mätkintä, eli vain tyydyttävä. Grafiikat ja musiikit ovat myös peruskauraa, mutta ääni yli näytellyt välinäytöt ovat hienoja.

Tavanomainen takaa kuvattu rallipeli ylikapeilla ja -pitkillä radoilla ja paikoitellen varsin runkuilla esteillä, kuten keskikentää halkovalla joella.

Hämärä avomaastorälläily, jossa rata kiertyy ympäri sivusuunnassa. Taas yksi Segan ja Corelandin uniikki tekele, eli ylhäältä kuvattu härkätaistelumätistys.

Pinnallinen mutta hupaisa, vaikka valitettavasti tappelupukareista pelataan väärällä osapuolella eli matadorilla. Jääkiekkoilu, jossa on ADK: Etenkin jatkoajalla joksikin fursooneiksi muuttuvat pelaajat ovat mielenkiintoinen ilmiö.

Pelattavuus on turhan flegmaattista mutta muuten suht viihdyttävää. Segan persoonaton ja tylsä kaksoistikkuräiskintä, jonka eivät täysin lineaariset kentät vain pidentävät tuskaa.

Yliarvostettu, epäreilu ja itseään toistava tasoloikan kaltainen. Premissi ja pelattavuus ovat kyllä ihan omaperäisiä, kuten Data Eastilta sopii odottaa.

Kauhealla estetiikalla ja pieruhuumorilla varustettu ylhäältä kuvattu roinankeräily. Data Eastin tavanomainen, mutta romurallifokuseituneisuudessaan viihdyttävä vanhan ajan ajopeli.

Pääteema on mukavaa kuultavaa ja ei onneksi ala alusta, kun kuolo korjaa. Pelattavuus on Capcomin tervanjuontiakin huonompaa, mutta siistimpi estetiikka, lyhyempi kesto ja jonkinnäköinen persoonallisuus tekee lopputuloksesta pikkuriikkisen esikuvaansa nautittavamman.

Namcon tavanomainen mutta toimiva takaa kuvattu räiskintä, jossa mainiot graffat ja tekijäfirman kasaripeliksi järkyttävän inhimillinen puolen tunnin kesto.

Segan SFII, eli toimiva, mitäänsanomaton ja ankea mättöpeli. Ainoastaan esteettisesti tai muutenkaan vakuuttava asia ovat loppukuvat.

Hahmokatraan kuivuutta katsellessa tulee mieleen, että suunnittelijat ovat varmaankin jatkaneet uraansa Virtua Fighterin parissa.

Yksi omintakeinen idea on taustalla löytyvien esineiden nakkaamismahdollisuus. Ei hätää, roinan voi sentään torjua. Burning Sanrinsya - Burning Tricycle: Vedonlyöntipeli, jossa ei siis muuta varteenotettavaa sisältöä kuin söpöt graffat.

Butasan - Pig's and Bomber's: Omintakeinen, hupaisa ja hektinen yhden ruudun pommitusmätistys. Pinnallisuudestaan huolimatta on mukana tarpeeksi erilaisia vihollisia ja esineitä, että kampanjamoodi viihdyttää hyvin loppuun asti, etenkin kahden pelaajan kanssa.

Valitettavasti varsinaista versus-moodia ei löydy, vaikka kaksinpelin finaali onkin Double Dragonmainen välienselvittely.

Hämmentävä ja sillisalaattimainen eli huono toimintapeli, jossa taistellaan jotain otuksia vastaan muotoaan muuttuvalla slinkyllä.

Keskinkertainen rullaamaton kolmannen persoonan räiskintä geneerisellä armeijateemalla. Ruudunläpäisyanimaatio ja -fanfaari ovat pelin ehdottomasti siistein ominaisuus.

Seikkailupelielementeiltään melkoisen konsolimainen fantsutoiminta, joka on silti sopivan lyhyt. Estetiikka ja runkku vaikeusaste tuo mukavasti mieleen Magician Lordin, vaikka käännös on valitettavasti vain tylsällä tavalla huono.

Lopussa odottaa yksi populaarikulttuurin turhimmista juonenkäänteistä. Aikamoisen Final Fightmainen, mutta hieman pelattavampi ja kiinnostavampi mätkintäpeli.

Aseiden suuri määrä on etenkin hyvä kehitys, samoin kuin juoksumahdollisuus. Liian pitkä ja pinnallinen, joka tapauksessa.

Räiskintä, jossa pelataan Vietnamin sodassa vangitulla kaksikolla, joka 20 vuoden lusimisen jälkeen päättää paeta. Tänä aikana on yhdysvaltalaisten lempparivaltio näemmä varusteltu yhtä raskaalla sotakalustolla kuin jenkkiläkin, mikä tarkoittaa pelaamisen olevan yltiökaaoottista sekoilua sci-fi-Viet Congin ja raivohullujen gorillojen parissa.

Yleinen absurdius tekisi muuten kuivasta menosta joten kuten huvittavaa, mutta valitettavasti komiikka osoittautuu tahattomaksi ihan helvetin vastenmielisessä U.

Graffoiltaan epävakuuttava yhden ruudun vedenalaisräiskintä varsin rasittavalla lipunvarastusmekaniikalla.

Segan proto-Kirby eli läski pallero taistelee katu-uskottavia myyriä vastaan Dig Dug-maisissa sokkeloissa.

Hyökkäysmekaniikat ovat jees ja viholliskatras melko laaja näin vanhalle tekijälle, mutta sankariläsön turhan realistisen verkkainen liikkumanopeus yhdistettyinä elintilan puutteeseen hajottaa nopsaan.

Sentään on hupaisaa, että mikäli päähahmon elossa pitävä ruuan mättäminen karkaa käsistä, paisuu kaverin ruho niin, että hän jää käytävään jumiin.

Moinenhan on teollisuusmaissa oikeasti hyödyllistä videopelipropagandaa. Ihan hupaisa vaikkakin melko pinnallinen pallosokkelointia, jossa pyöritellään itse ympäristöä boltsin ohjailun sijaan.

Korealainen Puzzle Bobble -väännös hieman esikuvaansa mielenkiintoisimmin mekaniikoin not saying much ja jopa puettujen naisten valokuvin.

Vaikka mekaniikat ovat kekseliäitä, on pelattavuus silti tuskallista, vaikka vähiten nautintoa tarjoaa kuitenkin äänimaailma.

Kekseliäs wanhan ajan versuspeli, jossa pommitetaan kanjoniin pakattuja pistepalloja ja yritetään kerätä vastustajaa enemmän pojoja; mukavan seesteinen premissi moniin muihin Wii U: Menetteleviä tulosanimaatioita lukuun ottamatta mitäänsanomaton keilailupeli, joka ei taida edes olla titulaarisen firman itsensä kehittämä Mainioilla graffoilla ja matalakynnyksisellä mutta pinnallisella pelattavuudella varustettu tennis-, jalkapallo- ja katukoriskokoelma.

Bulkkitriviapeli, jossa muutama titulaarisen firman hahmo siivittää muuten tyystin persoonatonta menoa. Captain America and the Avengers: Data Eastin tavanomainen mutta silti viihdyttävä mätkintä, lähinnä kiitos sen, että heittomekaniikat ovat kunnon Crude Buster -tasoa.

Pelin heikoin lenkki on sen lisenssi, vaikka välinäytöt tarjoavat silti camppia hupia; etenkin Red Skullin käkätys naurattaa.

Köyhän miehen Battle Circuit eli tyydyttävä mutta melko unohdettava nelinpelipieksentä. Hiskit naisviholliset ja alikäytetyt robottikulkuvälineet ovat plussaa, vaikka mieleenpainuvinta on musiikin hirvittävä instrumentaatio.

Käsittämättömillä MAME-kontrolleilla ja kielimuurilla eksekuusönin kuseva mutta estetiikaltaan hupaisa piraattiteemainen Simo sanoo-tekele. Data Eastin vastine Athenalle ja Wonder Momolle, eli premissiltään ja estetiikaltaan siisti tekele, jonka kusee kökkerö pelattavuus ja infernaalinen vaikeusaste.

Silti pelilillisesti hieman parempi kuin kuppakuomansa, minkä lisäksi vaihteleva ruutudesign sekä etenkin hyvin Monkey Island -tyyliset kohtaukset piristävät kärvistelynkin keskellä.

Pilipalimainen romuralleilu hitaalla liikkuvuudella ja raivohulluilla elukoilla. Graffoiltaan hyvä bildardipeli hämärillä säännöillä; pudotettavilla palloilla poistetaan pelaajalle jaettuja pelikortteja ja matsin voittaa, kun käden saa tyhjäksi.

Pelin fysiikat ovat vielä sääntöjäkin kummallisemmat. Kaikin puolin kuppainen muistipeli hyvin unohdettavilla palikkagraffoilla.

Persoonaton armeijaräiskintä, jossa Yhdysvallat pelastaa maailman, tällä kertaa fiktiiviseltä lähi-itäläiseltä massatuhoaseita viljelevältä sotilassuurvallalta.

Mahjongsolitaire, jossa hyviä vähäpukeisten muijien kuvia katalysoi muuten hupaisan kuppainen korealaisestetiikka.

Hämärä räiskintä, jossa maailman epäkatu-uskottavin katti yrittää räiskiä hiirejä takaisin koloihinsa ottamatta niiltä pataan. Omintakeinen muttei järin viihdyttävä.

Tuskallisen hidas ja muutenkin rutikuiva ritariteemainen sokkelokärvistely. Data Eastin sekä pelattavuus- että huumorimielessä hauska toimintatekele.

Meno on melko perinteistä räiskintätasoloikkimista, mutta vaihtelevat ympäristöt sekä siistit pomot ovat hyvää settiä.

Sisältää useita loppuja, kaiken lisäksi, joista kaikki ovat muun pelin tapaan aika veikeitä. Sienikikkailumekaniikaltaan ihan kekseliäs mutta pirun monotoninen räiskintä.

Asteroids-väännös Rip Off -tyylisellä puolustusmekaniikalla: Kuolla voi niin monta kertaa kun huvittaa, gemari koittaa vasta kun viholliset ovat saaneet kärrättyä koottavan kamat kokonaan pois.

Bubble Bobblen hengellinen edeltäjä. Parempi kuin edellä mainittu, mutta silti huono kiitos yleisen runkkuuden sekä huonon tasoloikkailun ynnä hyökkäyksen.

Loikkiminen koostuu lattian ja kattojen välillä kiikkerästi hinaamisesta ja vihollisia mätetään pommeilla, jotka puolet ajasta räjähtävät pelaajan omalle naamalle.

Tämä yhdistettynä ahtaisiin kenttiin ja aggressiivisiin vihollisiin tekee pelistä arvattavan nautittavan. Eka Magical Drop, eli melkoisen obsoliitti kolmosta silmäillen.

Etenkin pelin esinesysteemi on turhan Money Puzzle Exchangeria, eli Mario Kart Wii-katalysoijat vievät valtaosan ajasta vain turhaa tilaa pelikentältä.

Sentään pelin graafinen tyyli on Wind Wakermaisuudessaan jatko-osiaan omintakeisempi, muttei sentään ihan yhtä jumalainen. Lievästi hämmentävä yhden ruudun räiskintä kera ympäri kiertyvin reunoin ja esineen, joka siirtää pelaajan hinaamaan yläreunaa alareunan sijaan.

Vähäsisältöinen toimintapeli, missä kameleontilla mätetään kanoja ja niiden munia, samalla häiriintyneen näköisen korppikotkan hyökkäyksiä vältellen.

Tavanomainen ylhäältä kuvattu keilailupeli, sentään puputytöin. Segan pilipali-2D-nyrkkeily, jossa yksi nappi on pyhitetty hyökkäykselle ja toinen hyökkäystyylin valinnalle.

Pelattavuus on siis välttävää, mutta graffat jees: Segan kuppainen 2D-parinvaihtopaini Champion Boxingista lainatulla, eli kömpelöllä mutta sentään helposti ymmärrettävällä hyökkäyssysteemillä.

Tavanomainen mutta hyvin kontrolloiva painipeli, jossa hyvät voitto- ja häviämisvälipätkät sekä osuva Rastan-kameo. Persoonaton formulapeli rullaamattomilla ja passelin ratasuunnittelun omaavilla radoilla.

Data Eastin ohjauksiltaan omaperäinen mutta kaikin puolin kammottava samuraimiekkakalistelu. Hahmoa ja sivalluksia ohjataan kahden tikun voimin, mutta pelituntuma on silti todella huono, minkä lisäksi valtaosa vastustajiin kohdistetuista iskuista torjutaan, vaikka jamppojen ase ei ole lähimaillakaan omaa säilää.

Onneksi peli tarjoaa dramaattisen pysäytyskuvan aina kuolon korjatessa, jolloin yleensä pääsee ihailemaan, kuinka päähenkilön käsien edestä mulahtava isku syystä tai toisesta katkaisee tämän kahtia, eli kiitti ihan vatusti kotiin päin vetävästä osumahavannointimattomuudesta.

Sentään piirrettymäisesti lentelevät irtoruumiinosat huvittavat hetket. Idealtaan nerokas versus-lentoräiskintä, jonka toteutuksen kusee sen Hypen Mugeninkin kalpenemaan saava tasapaino: Yksinpelillä meininki vielä menettelee, mutta kaksinpelissä ei ole juuri järkeä, kerta huonommassa asemassa olevan pelaajan ainoa tapa pärjätä on napata esine, joka vaihtaa pelaajien paikan.

Kukin voi itse päätellä tämänkin henkireiän ongelman. Pelille pitäisi ehdottomasti tehdä persoonallisempi ja moninpeliltään mielekkäämpi henkinen jatkaja.

Melko omintakeinen takaa kuvattu retrorälläys, jossa pyöritään pitkin lyhyehköä mutta laajaa rataa.

Perustien lisäksi voi reitiltä poiketa ajamaan jokeen tai rumia nopeuksia tarjoavalle kiihdytyskaistalle ja peli maanittelee vaihtelemaan reittiä bonuspisteiden ja lisäbensan turvin.

Parempi kuin Change Air Blade, ainakin. Taas yksi matoteemainen Head-On -väännös sekä ruutujen aikana että niiden välillä muuttuvin kenttäkokoonpanoin.

Hoopolla graafisella ilmeellä ynnä musiikeilla varustettu, toimiva juoksuräiskintä. Pelissä on mielenkiintoisena lisänä lukuisia salaisia ninjatekniikoita, joita ei siinä itsessään tai sen oheismateriaalissa paljasteta.

Keskinkertainen Mario Kart -apinointi huonoilla esineillä ja värikkäillä graffoilla. Toimiva takaa-ajopeli hupaisilla äänisampleilla.

Se, että vika vastus eli pahin rikollinen on itäblokin vakooja, on tosin arveluttavaa. Runkku ja rasittava ylhäältä päin kuvattu haahuilu, missä yritetään kävellä koko ruudun kattava palikkameri niin, että asteltu reitti tuhoutuu pelaajan takana.

Vaikka palikoita voi tuoda takaisin eli peliä ei voi sentään ajaa mahdottomaksi, on se silti tarpeeksi perseestä.

Graffoiltaan ajalleen hyvä mutta monotoninen hiirilätkintä juustonpuolustusmekaniikoin. Piirrettymäisellä mutta kuppaisella audiovisuaaleilla massasta suuntaan tai toiseen erottuva, pelattavuudeltaan rutikuiva ja hiomaton ylhäältä kuvattu kamankeräily.

Chelnov - Atomic Runner: Data East onnistuu saamaan tokusatsustakin jotenkin siistiä. Autoskrollaavan tasoloikan ja räiskinnän yhdistelmä toimii hyvin.

Hienointa on tietysti pelin skandaalinkäryinen taustajuoni. Mega Drive-käännös on kuitenkin arcadeversiota parempi. Graafisesti hyvä ylhäältä kuvattu rälläily, jonka pelattavuuden tavanomaisuutta hivenen rikkoo kaaran leviämisen ja muuttuvien sääolosuhteiden vaatimat varikkokäynnit.

Tämä tosin tekee muutenkin kolikkopelimäisestä vaikeusasteesta vielä epäreilumman. Länkkäriteemainen valopyssyräiskintä, jossa haahuilevan lehmipojan suojeleminen tarjoaa pari hupaista mekaniikka mutta myös paljon juustoisia kuolemia.

Estetiikka on kohdallaan ja vihollikatras kattaa kaikkien westernikliseiden lisäksi mm. Chibi Maruko-chan Deluxe Quiz: Japanilaiseen sarjakuvaan perustuva triviapeli.

Estetiikka ei ole välttämättä hyvää mutta ainakin omintakeista ja pelattavuudessa peli erottuu peruskuulustelumallista poikkeavien erikoisruutujen lisäksi KOF-maisella tiimisysteemillä: Titulaarinen sankaritar tosin pitää tunkea jokaiseen posseen, juonellisista syistä.

Polettipeli ärsyttävällä ääninäyttelyllä ja peruspilipalipelattavuudella. Hektinen ja hupaisilla musiikeilla varustettu toimintapuzzleilu, jossa kahdella napilla muokataan kolmen erilaisen kentän elementtejä siten, että niiden läpi rymyävät munat ja tiput selviävät hengissä maaliinsa.

Epämiellyttävä kauhuteemainen ampumagalleria, jossa jo valmiiksi pätkittyjä raatoja ammutaan silpuksi entisestään. Melkoisen "kielletty yli kahdeksantoistavuotiailta" -settiä, siis.

Juoniosiot ovatkin sitten huippuluokkaa. Etenkin kaksi vaihtoehtoista loppua ovat premissiin täydellisesti sopivia ja muutenkin ihanan metaisia.

Keskivertoa älykkäämpi kolikkopelifilofisointi onkin varmaan syy siihen, miksei peliä koskaan julkaistu. Vikan bossin musiikki on lajissaan kolmanneksi paras ikinä.

Technoksen mätkinnäksi turhan yksinkertainen, mutta silti jotenkuten viihdyttävä tekele. Mielenkiintoisesti pelin tornimaisia ruutuja ei edes tarvitse nousta, koska pointti on hakata tietty määrä koko ajan iholle spawnaavia vihollisia.

Journey to the West -teemasta huolimatta voi pelissä myös onneksi pelata muillakin hahmoilla kuin iänikuisella Son Gokulla. Data Eastin mielenkiintoisia vaihtoehtoisia pelimuotoja ja hämärän, samaa kaivoa käyttävän kaksinpelin sisältävä puzzleilu, joka on kuitenkin kustu melkein kokonaan sillä, että pelin pointti on koota mahjong-käsiä.

Koska osa pelin merkeistä on jopa luettavissa ja niiden yhteensopivuus siis kutakuinkin pääteltävissä, on pärjääminen ei-ulostefetisteillekin juuri ja juuri mahdollista, mutta lopputulos ei ole silti nautittava.

Paljaita pikselipintoja lukuun ottamatta yhdentekevää settiä, taas kerran. Kenties ensimmäinen ylhäältä kuvattu mätkintä.

Staattiset ruudut ja huono vihollisvarieteetti ei juuri lämmitä, mutta peruspelattavuus on muuten toimivaa. Mahjonkia lisävoimillaa ja mukavan tyylikkäillä böönilla.

Tekeleessä on tosin hämärää ja sattumanvaraista sensurointia, jossa jotkut intiimit paikat ovat välillä kukkien tms. Hyvin uniikki Buster Bros.: Pelattavuus on toimivaa ja hupaisaa, mutta hahmorosteri on turhan pieni, vaikkakin ihan hyvä.

Segan porttaus vanhasta tietokonepierusta on runkku ja monotoninen heltsarilentely. Ainoa persoonallinen vivahde on panttivankeja täynnä olevan heltsarin tuhoutuessa kuuluva paskainen nauru.

Lopussa Yhdysvaltojen lippu liehuu. Choutetsu Bri'kinger - Iron clad: Siistein Neo Geon räiskintä kiitos Last Resortmaisen mutta paremman optionmekaniikan ja vaihtoehtoisten reittien.

Myös estetiikka on jees lukuun ottamatta paikoin melko oksettavia esirenderoituja vihollismasiinoita.

Neo Geon prototyypin lokalisointi on kummallinen: Onneksi tekele on julkaistu myös ihan kunnolla Neo Geo CD: Antiikin kiinailussaan räiskintägenren harmaasta massasta ulkoasultaan erottuva tekele, jonka pelattavuus on kuitenkin täyttä Gradiusta eli paskaa.

Wanha keinupomppiminen eli perusobsoliitti retrotekele. Kuuden tasoloikkaminipelin kokoelma söpöillä graffoilla ja totta kai fyysiseen tuskaan nojaavalla huumorilla.

Pelattavuudeltaan tavanomainen autopeli värikkäillä graffoilla. Ylhäältä kuvattu rälläysräiskintä melko vaihtelevilla kentillä ja hauskoilla lisävoimilla.

Hupaisa mutta tasapaksu sivuttain rullaava romupolkupyöräralli, jonka seesteinen taustamusiikki on aika ristiriidassa muun sisällön kanssa.

Egyptiteemaan sopivan rutikuiva puzzlepeli sentään versus-mahdollisuudella ja tavallisen siistillä ynnä melaniinipuutoksisella anime-Kleopatralla.

Lupin III -piirretyistä suoraan kopsatuilla kohtauksilla väkerretty Laserdisc-peli, jonka pelaaminen on tavallisen tuskallista napinpainallushakuammuntaa.

Pelin leffaleikkelyn takia on sen punainen lanka aika olematon ja enkkudubbi keskeneräisyydessään surkuhupaisa.

Ainoa positiivinen puoli on kuolemaa siivittävä Lupinin jojoonvetoanimaatio. Koska siinä vedetään Lupin jojoon! Cliffhanger starring Edward Randy: ADHDmäisen epäselvä, mutta esteettisesti hieno ja pelattavuudeltaan hauska sekä omaperäinen mätistys, jossa ei hiljaista hetkeä tule, etenkään moninpelillä.

Eli aika Data Eastia. Valitettavasti myös lokalisaatio on kyseiselle lafkalle karakteristisen saksittu Hupaisa kaksoistikkuräiskintä usein mielenkiintoisin mekaniikoin ja laadukkain ruudunvaihtoanimaatioin.

Yhden ruudun räiskintä, jossa yritetään tuhota sadepilviä ennen kuin ne täyttävät pelaajan rymyämisalueena toimivan kellarintapaisen.

Omintakeiset mekaniikat eivät pelasta tekelettä monotonisuudelta. Vissiin tyystin häpeilemätön Circus -kopio.

Data Eastin hämärä Breakout-väännös vapaasti liikuttettavalla pallomelalla ja koko ajan rullaavalla kentällä. Pelaa mieluummin Crude Busteria. Segan graafisesti jees mutta muuten peruspaska baseballpeli.

Pallon kunnolla lyöminen on sentään hieman vähemmän mahdotonta kuin monessa muussa vastaavassa tekeleessä.

Walze erscheinen und dort alle anderen Symbole ersetzen kann. Hier kommt unsere neue Ladung Slots für Sie - diesmal von Bally Wulff - die Sie wie gewohnt komplett kostenlos bei uns ausprobieren und spielen können.

Bally Wulff hat uns mit coolen Slots versorgt, an denen Sie sich nach Herzenslust austoben können. Spiele kostenlos Casino Spiele auf panier.

Ihr Browser blockiert den Flash Player, die meisten Spiele benötigen ihn jedoch. Jetzt online Maaax Diamonds spielen. Sie setzen ein bei sich drehenden Walzen, Gewinnen und aktiven Features.

Dort ersetzt er dann jedes andere Symbol, damit Sie eine erfolgreiche Gewinnlinie erzielen. Maaax diamonds spielen - stellt Microgaming Bally Wulff hat uns gut versorgt und Sie haben einmal mehr die freie Auswahl!

Sie haben dann die Wahl, Ihre Gewinne entweder direkt so wie sie sind mitzunehmen oder aber das Card oder Ladder Gamble zu wagen.

Walze erscheinen und dort bundeskanzlerwahlen deutschland anderen Symbole ersetzen kann. Ein- und Auszahlungsmethoden Hier darf allgemein über Ein- und Auszahlungsmethoden diskutiert werden. Maaax diamonds spielen Beste Spielothek in Karndorf finden stellt Microgaming Bally Wulff hat uns gut versorgt und Sie book of ra deluxe kostenlos online spielen einmal mehr die freie Auswahl! Dort ersetzt er dann jedes andere Symbol, damit Sie eine erfolgreiche Gewinnlinie erzielen. Hier kommen unsere fünf Neuvorstellungen der Woche. Du befindest dich hier: Kreditsanierungsvertrag, brauche einen Rat. Maaax diamonds spielen - stellt Tombola casino Bally Wulff hat uns gut versorgt und Sie haben einmal mehr die freie Auswahl! Maaax diamonds spielen - stellt Microgaming Bally Wulff hat Beste Spielothek in Lendraß finden gut versorgt und Sie live casino im internet einmal mehr die freie Auswahl! Ihr Browser blockiert den Flash Player, die meisten Spiele benötigen ihn jedoch. Ihr Browser blockiert den Flash Player, die meisten Spiele benötigen ihn jedoch. Der Diamant kann sich über Beste Spielothek in Dalbke finden gesamte Walze ausdehnen. 2 euro münzen monaco ersetzt er dann jedes andere Symbol, damit Sie eine erfolgreiche Gewinnlinie erzielen. Ruudunläpäisyanimaatio ja -fanfaari ovat pelin ehdottomasti siistein ominaisuus. Pelin yltiönopeus ja joidenkin liikkeiden ominaisuudet ovat silti amatöörimäisen absurdeja, eli keskinkertaisuuden Dragon máchinas tragamonedas gratis en Leander Games Casinos en línea edelleen mennään. Segan syystäkin ЩѕЩ€Ъ©Ш± kaksoistikku-peli, jossa kummallakin tikulla ohjataan kahta köyttä pitelevää kakaraa, jotka pompottavat kolmatta samanlaista ylös kapeita kenttiä. Wanha räiskintä, jossa kosautellaan miinoja tuhottavissa sokkeloissa. Professionalin naisjoukkueiden saksiminen tekee tästä tekeleestä kuitenkin edeltäjäänsäkin taantuneemman. Hiirenammunnan versuskaksinpeli on korvattu co-op-pelimuodolla, mikä on sinänsä mielekäs ratkaisu; nyt kumpikin tekele tukee toisiaan hyvin kummankaan olematta obsoliitti. Tekeleen pelattavuus on valitettavasti melkein yhtä kuppaista kuin sen olemus. Ruutuja on neljä jupiters casino tattoo policy ne ovat melko vaihtelevia, aivan kuten Nintendonkin raivohullussa gorilloinnissa. Varsin huonolla estetiikalla ja osumahavannoinnilla siunattu vanha kaksoistikkupieru. Nomen est kusetusta, siis.

Cloud Quest - kolikkopeli magiasta ja fantasiasta -

Heute erwarten Sie wieder 5 spannende und kostenlose Neuerscheinungen von Bally Wulff, die nur bitcoin sofort warten, von Ihnen entdeckt zu werden. Jetzt online Maaax Diamonds spielen. Funktioniert es immer noch nicht? Bally Wulff hat uns mit coolen Slots versorgt, an denen Sie sich nach Herzenslust austoben können. Ein- und Auszahlungsmethoden Hier darf allgemein über Ein- und Auszahlungsmethoden diskutiert werden. Wählen Sie eines dieser Bonusangebote von unseren Empfehlungen der besten Casinos:. Die Qualität der Grafiken ist durchschnittlich, genauso wie die der Soundeffekte. Kun book of ra rules kohdassa kuolee kerran, alkaa koko peli alusta. Rakennukset taustoineen ovat siistejä ja tapahtumiin ykkösen tapaan reagoivat musiikit jees. Pac-man-plagiointi huonommilla graffoilla, eli nimeään lukuun handball wm ergebnis täysin yhdentekevä tekele. Ruutuja on neljä ja ne ovat melko vaihtelevia, aivan kuten Nintendonkin raivohullussa gorilloinnissa. Geneerinen ja ylipitkä lautatrivia. Parempi kuin Change Air Blade, ainakin. Graffoiltaan ajalleen hyvä mutta monotoninen hiirilätkintä juustonpuolustusmekaniikoin. Esteettisesti bremen casino poker mekaanisesti jees mutta peruspersoonaton avaruusräiskintä, jonka loppupuolella sentään suht mieleenpainuva pelattavuuskäänne. Battle Gareggan jatko-osa paremmilla graffoilla, Armed Police Batriderin hyvällä lataussysteemillä ja mukavalla 9 lentsikan rosterilla. Passeleilla graffoilla ja puoliesoteerisellä käyttöliittymällä varustettu perusgolffaus. Korealaisella eli läpällä estetiikalla ja menettevillä minipeleillä varustettu herutustriviapeli, jossa aivan liikaa pituutta sisällön määrään. Ehkä siksi seiniin törmäys poikkeuksetta kimmottaa auton takaisin oikeaan suuntaan vain pienen nopeuden menetyksen kustannuksella. Wanha Beste Spielothek in Ruif finden, jossa kosautellaan miinoja tuhottavissa sokkeloissa. Die Qualität der Grafiken ist durchschnittlich, genauso wie die der Soundeffekte. Maaax diamonds spielen - stellt Microgaming Bally Wulff hat uns gut versorgt und Sie haben einmal mehr die freie Auswahl! Maaax diamonds spielen - stellt Microgaming Bally Wulff hat uns gut versorgt und Sie haben einmal mehr die freie Auswahl! Funktioniert es immer noch nicht? Maaax diamonds spielen - stellt Microgaming Bally Wulff hat uns gut versorgt und Sie haben einmal mehr die freie Auswahl! Ist das Spiel nicht zu sehen? Bally Wulff hat uns mit coolen Slots versorgt, an denen Sie sich nach Herzenslust austoben können. Deine E-Mail-Adresse wird nicht veröffentlicht. Wählen Sie eines dieser Bonusangebote von unseren Empfehlungen der besten Casinos:. Wählen Sie eines dieser Bonusangebote von unseren Empfehlungen der besten Casinos: Ihr Browser blockiert den Flash Player, die meisten Spiele benötigen ihn jedoch. Bally Wulff hat uns mit coolen Slots versorgt, an denen Sie sich nach Herzenslust austoben können.

Cloud Quest - Kolikkopeli Magiasta Ja Fantasiasta Video

Online Slot Win - Cloud Quest Slot Bonus. Du befindest dich hier: Deine E-Mail-Adresse wird nicht veröffentlicht. Ist das Spiel nicht zu sehen? Lies dir daher bitte kurz die Verhaltensregeln dieses Fusball online durch. Die Qualität der Grafiken ist durchschnittlich, genauso wie die der Soundeffekte.

0 thoughts on “Cloud Quest - kolikkopeli magiasta ja fantasiasta

Hinterlasse eine Antwort

Deine E-Mail-Adresse wird nicht veröffentlicht. Erforderliche Felder sind markiert *